Terve oppiva mieli
Terve oppiva mieli

Tutkimus

Terve Oppiva Mieli on yhteistyössä Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa toteutettava terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen monitieteinen tutkimus- ja kehittämishanke.

Tutkimushankkeessa kartoitetaan tietoisuustaitojen vaikuttavuutta 12-15-vuotiaiden koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon. Tutkimushankkeeseen osallistui 3519 oppilasta opettajineen ja vanhempineen vuosina 2014-2016. Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimukseen osallistuneita oppilaita, opettajia, rehtoreita ja vanhempia.

Tutkimushanke laajentui kehittämishankkeeksi vuonna 2016 sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahan turvin. Kehittämishankkeen aikana, vuosina 2016-2018, kehitimme tutkimushankkeesta saatujen tulosten sekä opettajien ja oppilaiden kokemusten pohjalta tietoisuustaitopohjaiset hyvinvointiohjelmat ja jalkautimme ne suomalaisiin peruskouluihin. Hyvinvointiohjelmien tavoitteena on saada tietoisuustaidot osaksi kouluarkea sekä edistää koululaisten ja kouluhenkilökunnan hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä.

Tietoisuustaidot

Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan tietoista hyväksyvää läsnäoloa ja tarkkaavaisuuden suuntaamista kyseessä olevaan hetkeen. Tietoista hyväksyvää läsnäoloa voi kuvata tietoisuudeksi, joka syntyy suuntaamalla huomionsa käsillä olevaan tilanteeseen ja siinä ilmeneviin tuntemuksiin ja ajatuksiin hyväksyvällä asenteella. Tietoisuustaitojen harjoittelun merkitys korostuu kiireisessä nykyelämässä, jossa pysähtyminen ja rauhoittuminen voivat tuntua vaikeilta. Tietoisuustaitojen on todettu kehittävän stressin- ja tunteidenhallintataitoja sekä edistävän mm. hyvinvointia, keskittymiskykyä ja oppimista.

Tutkimuksen tausta

Tietoisuustaitoja on tutkittu aikuisten parissa jo yli 40 vuoden ajan. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenkiinto tutkia tietoisuustaitoharjoittelua lasten ja nuorten keskuudessa on kasvanut valtavasti. Tähänastiset tutkimukset lasten ja nuorten parissa ovat osoittaneet, että tietoisuustaitoharjoitteet kehittävät mm. lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta, emotionaalista tasapainoa, onnellisuutta, myötätuntoa ja sosiaalisia taitoja.

Alustavista positiivista tuloksista huolimatta lasten ja nuorten parissa tehtyjä tietoisuustaitojen vaikuttavuutta kartoittavia tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän. Tutkimuskentällä on tarve metodologisesti vahvoille tutkimuksille, joissa selvitetään tietoisuustaitojen vaikuttavuuden ohella vielä ennestään selvittämättömiä seikkoja kuten eroja sukupuolten välillä, tietoisuustaitojen roolia terveyserojen kaventajana, vaikutusta erityisoppilaisiin ja pitkänajan vaikutuksia hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

Tutkimuksen tavoitteet

Terve Oppiva Mieli -tutkimuksen tavoitteena on:

  • Tutkia tietoisuustaitojen vaikuttavuutta koululaisten tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, mielenterveyteen, onnellisuuteen, myötätuntoon ja oppimiseen
  • Edistää koululaisten parissa tutkimiamme voimavaratekijöitä.
  • Kaventaa hyvinvointi- ja oppimiseroja erilaisten ryhmien välillä.
  • Edistää luokkarauhaa ja kouluhenkilökunnan työssä viihtymistä sekä työssä jaksamista.
  • Tuoda kouluihin kustannustehokas työväline tukemaan hyvinvointia, oppimista ja kouluviihtyvyyttä.

Lisäksi tutkimus tuottaa tietoa nuorten itse kokemasta stressin määrästä, hyvinvoinnista, terveyskäyttäytymisestä, unen laadusta ja määrästä, ruudulla vietetyn ajan määrästä sekä mm. koulukiusaamisesta. Seurantamittauksien avulla saadaan myös tietoa edellä mainituissa muuttujissa mahdollisesti tapahtuvista muutoksista opetusjakson aikana ja sen jälkeen.

Tutkimusmenetelmät

Terve Oppiva Mieli -tutkimus on satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus, johon on osallistunut 3519 oppilasta, heidän opettajansa sekä vanhempansa Etelä-Suomen alueelta vuosien 2014-2016 aikana. Osallistujat satunnaistettiin kolmeen ryhmään: koe-, kontrolli- ja 0-ryhmä. Koeryhmä osallistui 9-viikkoiseen tietoisuustaito-opetusjaksoon ja kontrolliryhmä samanmittaiseen rentoutusharjoituksiin perustuvaan opetusjaksoon. 0-ryhmä seurasi normaalia lukujärjestystä ja täytti kyselylomakkeet.

Tietoisuustaitointerventiona toteutettiin 11–18-vuotiaille suunniteltu tietoisuustaito-ohjelma, joka on kehitetty yhteistyössä Cambridgen ja Oxfordin yliopistojen kanssa. Ohjelma sisältää yhdeksän 40–60 minuutin mittaista oppituntia. Ohjelman standardisoidut harjoitukset kehittävät oppilaiden tietoisuustaitoja, tunteiden tunnistamista ja hallintaa sekä läsnäoloa ja tarkkaavaisuutta. Tietoisuustaito-opetusjakson aikana harjoituksia tehtiin koulutetun ja kokeneen ohjaajan johdolla luokkahuoneissa sekä itsenäisesti kotona. Rentoutusharjoituksiin perustuvan opetusjakson aikana keskusteltiin hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja tehtiin hyvinvointia tukevia rentoutusharjoituksia.

Tutkimukseen osallistuvat täyttivät kyselylomakkeet ennen opetusjaksoa, sen keskivaiheilla ja heti opetusjakson päätyttyä. Osallistujat täyttivät myös puolen vuoden ja vuoden seurantamittaukset, minkä ansiosta voimme tutkia intervention pitkäaikaisia vaikutuksia. Tämän lisäksi 131 koululaista osallistui neuropsykologisiin ja psykofysiologisiin mittauksiin, joilla kartoitetaan mahdollisia fyysisiä ja hermostollisia vaikutuksia.

Tutkimuksen aikataulu

2021

Tutkimustulosten analysointi ja raportointi jatkuvat.

2019-2020

Vuosien aikana tutkimusaineistosta julkaistiin neljä artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa.

2014-2018

Tutkimus toteutettiin neljässä tutkimusaallossa Etelä-Suomen alueella. Vuosien aikana hyvinvoinnin opetusjaksot ohjattiin koululuokissa ja tutkimusaineisto kerättiin kyselomakkein ja objektiivisin mittauksin. Tutkimusaineisto on ollut valmiina analysoitavaksi ja raportoitavaksi alkuvuodesta 2018.

Tulokset

Tutkimuksen ensimmäisissä analyyseissa on verrattu tietoisuustaito-opetusjaksoon osallistunutta ryhmää rentoutusharjoituksia tehneeseen kontrolliryhmään. Analyyseissa on tarkasteltu tuloksia psyykkisen joustavuuden (=resilienssi), sosio-emotionaalisen toimintakyvyn sekä masennuksen ilmaantuvuuden suhteen. Tuloksia on myös tarkasteltu sukupuolittain, luokka-asteittain sekä harjoittamisen määrän mukaan.

Tulosten mukaan tietoisuustaitojen harjoittamisesta on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta enemmän hyötyä kuin tavallisista rentoutusharjoituksista; psyykkinen joustavuus lisääntyi, ja masennuksen ilmaantuvuus väheni tilastollisesti merkitsevästi tietoisuustaitoja harjoittaneen ryhmän eduksi. Tulokset ovat tytöillä selkeämpiä kuin pojilla. Tarkempi analysointi paljasti, että erittäin säännöllisesti tietoisuustaitoja harjoittavat pojat hyötyivät harjoittamisesta tyttöjen lailla. Mahdollisia syitä tähän on useampia, mutta yksi todennäköinen selitys on se, että kyseiset harjoitteet, sekä niiden hienovaraisten ja psykologisten vaikutusten havaitseminen on tytöille luontaisempaa poikiin verrattuna. Tietoisuustaidot ovat erittäin hyödyllinen, kätevä ja suosittelemamme keino lisätä tunteiden tunnistamista ja ilmaisua poikien keskuudessa.

Sosio-emotionaalinen toimintakyky parani tietoisuustaitoryhmään kuuluvilla, mutta tilastollinen ero tietoisuustaitojen hyväksi rentoutusryhmään verrattuna ilmaantui ainoastaan seiskaluokkalaisten parissa.

Odotetusti tietoisuustaitojen säännöllinen harjoittaminen lisäsi hyvinvointihyötyjä. Tutustu tarkemmin tutkimustuloksiin avaamalla tulosartikkeli (julkaistu Journal of Affective Disorders -lehdessä 08/2019).

Jatkossa on erittäin tärkeää selvittää, voidaanko tietoisuustaitoharjoitteiden tuomia hyvinvointihyötyjä lisätä tuomalla ne osaksi koulujen arkea kouluttamalla kouluhenkilökuntaa.

Julkaisut

Lassander M., Hintsanen M., Suominen S. Mullola S., Vahlberg T., Volanen S-M. Effects of school-based mindfulness intervention on health-related quality of life: moderating effect of gender, grade and independent practice in cluster randomized controlled trial. Quality of Life Research, 2021.

Lassander, M., Hintsanen, M., Suominen, S., Mullola, S., Fagerlund, Å., Vahlberg, T. & Volanen, S-M. The Effects of School-based Mindfulness Intervention on Executive Functioning in a Cluster Randomized Controlled Trial. Developmental Neuropsychology, 2020, 45(7-8):469-484.

Beattie, M.M., Konttinen, H.M., Volanen, S-M., Knittle, K., & Hankonen, . et al. Social Cognitions and Mental Health as Predictors of Adolescents’ Mindfulness PracticeMindfulness 11, 1204–1217 (2020).

Volanen S-M., Lassander M., Hankonen N., Santalahti P., Hintsanen M., Simonsen N., Raevuori A., Mullola, S., Vahlberg T., But A., Suominen S. Healthy Learning Mind - Effectiveness of a mindfulness program on mental health compared to a relaxation program and teaching as usual in schools: a cluster-randomised controlled trial Journal of Affective Disorders, 2019, 260: 660-669.

Beattie M., Hankonen N., Salo G., Knittle K., Volanen S-M. Applying behavioral theory to increase mindfulness practice among adolescents: an exploratory intervention study using within-trial RCT design. Mindfulness. 2019, 10:2, 312-324.

Volanen S-M., Lassander M., Hankonen N., Santalahti P., Hintsanen M., Simonsen N., Raevuori A., Mullola S., Vahlberg T., But, A., Suominen S. Healthy Learning Mind - a school-based mindfulness and relaxation program: a study protocol for a cluster randomized controlled trialBMC Psychology, 2016, 4:35.

Tutkijat

  • FT Salla-Maarit Volanen, Folkhälsanin tutkimuskeskus/Helsingin yliopisto (PI)
  • Prof Sakari Suominen, University of Skövde/Turun yliopisto (PI)
  • PsL Maarit Lassander,  Suomen mielenterveysseura
  • Dos Nelli Hankonen, Helsingin yliopisto
  • Dos Päivi Santalahti, THL
  • Prof Mirka Hintsanen, Oulun yliopisto
  • FT Nina Simonsen, Folkhälsanin tutkimuskeskus/Helsingin yliopisto
  • Dos LT Anu Raevuori, Helsingin yliopisto
  • PsT Sari Mullola, Helsingin yliopisto
  • Tilastotieteilijä Tero Vahlberg, Turun yliopisto
  • Tilastotieteilijä, Anna But, Helsingin yliopisto
  • Dos Eva Roos, Folkhälsanin tutkimuskeskus
  • FT Carola Ray, Folkhälsanin tutkimuskeskus
  • Prof. Marko Elovainio, Helsingin yliopisto

Ohjausryhmän jäsenet

  • Dos Päivi Santalahti, THL
  • Dos Nelli Hankonen, Helsingin yliopisto

Graduntekijät

  • TtM Maiju Taivalmäki, Tampereen yliopisto
  • PsK Heidi Petäjäjärvi, Turun yliopisto
  • VtK Gloria Salo, Helsingin yliopisto

Väitöskirjantekijät

  • PsL Maarit Lassander, Helsingin yliopisto
  • VTM Marguerite Beattie, Helsingin yliopisto
  • PsM Marianne Holopainen, Helsingin yliopisto

Ohjaajat

  • FM Kim Wikström
  • KM Susanna Ahvalo
  • KM Anna-Maria Majava
  • KM Samu Sundqvist
  • KM Sari Markkanen
  • PsL Maarit Lassander
  • FM Sini-Maria Tuomivaara
  • TtK Maiju Taivalmäki
  • ETT Henna-Maria Lehtonen
  • OTM Christian Langenskiöld
  • FT Åse Fagerlund
  • FM Mikko Putkonen
  • Sheila Tackman
  • FM Henna Tarjanne-Lekola
  • FM Niina Mustonen

Tutkimuskoordinaattorit

  • KtM Ritva Linden
  • KtM Martina Rosenqvist
  • VTM Jenny Penna
  • VTM Emilia Keijonen

Kansainvälinen yhteistyö

  • Daniel Rechtschaffen, U.S.A.
  • Christopher Williard, U.S.A.
  • Amy Salzman, U.S.A.
  • Kristin Neff, U.S.A.
  • Steven Hickman, U.S.A.
  • Michelle Becker, U.S.A.
  • Emma Seppälä, U.S.A.
  • Prof Katherine Weare, U.K.
  • Richad Burnett, U.K.
  • Chris Cullen, U.K.
  • Kewin Hawkins, U.K.
  • Michelle Limantour Seaver, U.S.A.
  • Daisy Pellant, U.S.A.

Terve Oppiva Mieli -tutkimusta rahoittavat:

  • Folkhälsanin tutkimuskeskus
  • Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto
  • Juho Vainion Säätiö
  • Signe ja Ane Gyllenbergin Säätiö
  • Yrjö Jahnssonin Säätiö
  • Mats Brommelsin Säätiö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
  • Niilo Helanderin Säätiö
  • Svenska Kulturfonden